Koeajossa R Raymon E-Tourray 6.0 HE

ryhmässä: Pyörätestit

Saksalainen R Raymon on merkkinä ainakin suomalaisille uusi ja tuntematon, mutta koeajossa ollut E-Tourray 6.0 HE -malli osoittautui varsin moneen käyttöön taipuvaksi laitteeksi. Sillä hoitelee asiointi- ja työmatkat, tekee tarvittaessa pyöräretken, eikä pyörä toisaalta pelkää kehnoakaan hiekkatietä.

(Artikkeli on julkaistu Fillari-lehdessä 5/2019)
Valmistaja luokittelee R Raymon E-Tourrayn trekking-pyöräksi. Se on varustettu tukevalla tavaratelineellä, edessä menoa pehmentää joustohaarukka ja 27,5-kiekolla asennetut jokseenkin sileät, mutta leveydeltään 2,4-tuumaiset renkaat soveltuvat monenlaisille ajoalustoille. Yamahan moottoriin tuottaa puhtia 500 wattitunnin akku, joten yhdellä latauksella pääsee pitkälle.
Jos E-Tourrayta pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi epäilemättä ”järkevä”. Suunnittelijoiden mopo on ollut saksalaisen tarkasti hallinnassa alusta loppuun asti. Pyörän alumiinirunko on ääritukeva ja osavalinnat vankkaa ja turvallista keskitasoa. Pyörässä on Shimanon SLX-vaihteisto, Tektron levyjarrut ja R Raymonin logoilla varustetut putkiosat. Paremmin kiekontekolaitteistaan tunnetun ranskalaisen Mach1:n vanteet ovat mallia Kargo Disc, joka viittaa normaalia suurempaan tukevuuteen. Se myös näkyy 27,5-kokoa olevien kiekkojen painossa.
Kuskin ja lastin enimmäispainoksi valmistaja on määrittänyt 130 kiloa. Pyörässä on vakiovarusteena 35 luxin ajovalo, joka ottaa virtansa pyörän akusta. Lampun teho riittää hyvin esimerkiksi työmatkakäyttöön kaupunkiympäristössä.
Joustokeulaksi on valittu SR Suntourin erityisesti sähköpyöriin suunniteltu MobiE A32 Coil, jossa joustosta vastaa mallinimen mukaisesti teräsjousi. Joustomatkaa on 75 milliä ja jousen esijännitystä voi säätää. Keula ei edusta parasta A1-luokkaa ja kun pyörässä on muhkeat ja pientä tärinää hyvin syövät Schwalben 2,4-tuumaiset Super Moto-X -renkaat, moni käyttäjä epäilemättä ottaisi ajokkinsa mieluummin jäykkäkeulaisena.
Sähköavusteisessa pyörässä paino ei ole kovin olennainen seikka, joten E-Tourrayssa ei ole lähdetty viilaamaan grammoja. 25,4 kilon paino (toiseksi pienin runkokoko 48 cm) ylittää esimerkiksi useimpien täysjousitettujen plussarenkaisten sähkömaasturien lukemat. Painosta on haittaa lähinnä silloin, kun pyörää joutuu nostelemaan rappusissa ja pyörävarastossa.
Eturatas on 44-hampainen ja 11-rattaisen SLX-pakan välitysalue 11–46. Ainakin Suomen oloissa useimmat välityksistä jäävät käyttämättä, sillä etenkin matka-ajossa tulee käytettyä vain kahta tai kolmea vaihdetta. Riittää kun nostaa vauhdin juuri avustusrajan alle, valitsee vaihteen jolla pyöritysnopeus on sopiva ja antaa mennä. Vaikka sähköapu helpottaa menoa ratkaisevasti, kannattaa pyöritysnopeus pitää kuitenkin kohtuullisen tiheänä.
E-Tourrayssa on tukeva ja muutenkin asiallinen tavarateline, jolle luvataan 25 kilon kantavuus. Pyörään voi siis huoletta asentaa sivulaukut, kuormata niihin retkeilyvarusteet ja polkaista vaikka viikonloppuretkelle. Etupäähän pakkausten kiinnittäminen on joustokeulan takia hankalampaa, mutta ainakin jonkinlaisen tankolaukun saa pyörään soviteltua. Sateen sattuessa kuskia suojaavat ravalta hyvät SKS:n lokasuojat.

500 wattitunnin akulla ajaa Std auto-moodilla toista sataa kilometriä.

Yamahan 250-wattisessa PW-TE-moottorissa on valittavana neljä avustustehoa: Eco+, Eco, Std ja High sekä lisäksi Std auto, jossa moottorin aivo säätelee avustustehoa eri moodien välillä hieman samaan tapaan kuin Boschin eMTB.
Testilenkkien perusteella kävi ilmi, että Std auto -moodi vie virtaa jonkin verran enemmän kuin perus-Std. Lisäksi automatiikka ei ole kovin sulavan tuntuinen, vaan tuuppaa avustusta välillä hieman äkkinäisesti ja toisaalta odottaa toisinaan turhan pitkään, kun ajaja jo toivoisi hieman enemmän sähköapua peliin. Kun Yamahan softa on perusmoodeja käytettäessä fiksusti koodattu ja osaa säädellä avustustehoa poljinpaineen ja pyöritysnopeuden mukaan oikein näppärästi, useimmat lenkit tuli ajettua muulla kuin auto-moodilla.
Yleensä tehoalueeksi valikoitui Std, joka oli passeli kompromissi akunkeston ja kevyen polkemisen välillä. Etenkin Eco+-moodilla avustus tuntui turhan miedolta, kun taas Ecoa tuli käytettyä lähinnä tuomaan lisäkilometrejä akun hiipuessa. Yamahan terminologiassa Eco+ tarkoittaa ”vielä ekompaa ekoa” eli se on avustustasoista alhaisin. High-moodi oli tarpeen lähinnä jyrkissä ylämäissä, joissa lisäksi piti muistaa vaihtaa riittävän pienelle pykälälle, sillä aivan pienillä kampikierroksilla ajaja meinasi vauhdin hiipuessa jäädä mäessä ”kammelle”.
Vääntöä moottorista löytyy 60 newtonia, mikä on 20 yksikköä vähemmän kuin saman valmistajan lähinnä maastokäyttöön tarkoitetussa PW-X -moottorissa. E-Tourrayn PW-TE -moottorin Yamaha luokittelee lifestyle-tyyppiseen ajoon sopivaksi.
Yamahan suurikokoinen näyttö on erittäin informatiivinen. Yläosan ikkunasta näkee nopeuden ja käytössä olevan avustustehon. Oikean laidan pystypalkki näyttää akussa jäljellä olevan varauksen ja alaosan ikkunaan voi valita kaksi arvoa, esimerkiksi ajoajan ja pyöritysnopeuden.
Mittarin tripin nollaus on sijoitettu hieman monimutkaisesti valikon taakse. Tosin kun sen kerran oppii tekemään, sen jälkeen se on helppoa. Plussaa tulee siitä, että käyttäjä pystyy itse valitsemaan, mitkä arvot hän tripistä nollaa.

Suurehko näyttö on monipuolinen ja siitä näkee useita toimintoa kerralla. Vasemmalla peukalolla vaihdellaan avustustasoja.
Takapakassa on 11 ratasta, mutta melkoinen osa välityksistä jää normaaliajossa menon keveyden takia käyttämättä.

Testilenkkeinä ajoin R Raymonilla esimerkiksi 26 kilometrin pituista työmatkaa. Reitillä on muutama hivuttava pitkähkö nousu, jotka kaikki menivät käytännössä yhdellä ja samalla vaihteella ja hitusen avustusrajan alapuolella olevalla nopeudella. Pyörän mittarin mukaan sähköavustus katkeaa 27 kilometrin tuntivauhdissa ja työmatkojen keskinopeudeksi tuli joka kerran aika lailla tarkkaan 26 km/h.
Aikaa työmatkalla meni yhteen suuntaan siis melko tarkkaan tunti. Reitistä suurin osa on päällystettyä pienehköä maaseututietä tai pyörätietä höystettynä parilla urbaanimmalla pätkällä. Nopeusrajoitukset vaihtelevat välillä 30–80 km/h. Autolla samaan matkaan menee puolisen tuntia, joten sähköpyörä on yllättävän nopea työmatkakulkine taajamien ulkopuolellakin.
Sähköpyörän etu työmatkapyöräilyssä on etenkin siinä, ettei sillä ajaessa tule juurikaan hiki. Kun eteneminen on ylipäätään kevyttä, voi työpäivän aloittaa freesinä ja suihkussa käymättä. Hiettömyyden kääntöpuolena on, että viileinä aamuina pitää pukeutua normaalia lämpimämpiin ajovaatteisiin, sillä tasaista asfalttia pitkin polkevan sähköpyöräilijän on vaikeuksia saada elimistöään lämpenemään.
Tavallisten sähköpyörien avustusraja on EU:ssa säädetty 25 kilometriin tunnissa. Kaupunkikeskustoissa raja puoltaa paikkansa, mutta maantien laitaa tai autiota kevyen liikenteen väylää polkiessa etenisi mieluusti nopeamminkin. Toki voi polkea pelkällä lihasvoimalla, mutta silloin sähköpyörän idea katoaa – ja tulee taatusti hiki.
Sähköavun yläraja voisi kernaasti olla ainakin 30 tai mieluummin 35 kilometriä tunnissa. Jälkimmäisellä saisi edellä kerrotusta työmatkasta nipistettyä pois hyvinkin vartin ja ero auton kanssa kutistuisi varsin pieneksi. Järkevä pyöräilijä kyllä osaa ajaa hiljaa silloin kuin se turvallisuuden takia on tarpeen.
Testasin R Raymonia myös retkityyppisellä lenkillä Keravalta Helsinkiin ja takaisin, tosin ilman retkivarusteita. Pääkaupunkiseudulla kun ollaan, reitti kulki pitkin kevyen liikenteen väyliä ja hiekkapintaisia ulkoiluteitä, joita oli tarjolla kiertäessäni pääkaupungissa Vanhankaupunginlahden ja palatessani pohjoiseen Vantaanjoen rantamaisemissa.
E-Tourray soveltui kaupunkiretkeilyyn erinomaisesti. Muhkeat renkaat maltillisilla paineilla toimivat sekä asfaltilla että sorapätkillä. Kahvitauolla Kivinokan kioskilla pyörän asialliselle seisontatuellekin löytyi käyttöä. Kilometrejä retkellä kertyi 73,2 ja keskinopeudeksi muodostui 23,8 km/h. Puhdas ajoaika oli 3 tuntia ja 5 minuuttia. Pidin yhden tauon enkä ollut kotiin palattuani moksiskaan, sillä sähköpyöräily on kevyttä vaikka matka olisi pidempikin. Akussa oli jäljellä virtaa vielä 31 prosenttia, joten Std-moodilla 80-kiloinen kuski ajelee hieman yli 100 kilometriä yhdellä latauksella.
Lounastauolla tehdyn välilatauksen turvin E-Tourraylla voisi hyvin polkea pyöräretkiä, joiden päivämatkat olisivat 150 kilometrin luokkaa. Lataus vie niin vähän virtaa, että luvan lataamiseen luulisi heltiävän millä taukopaikalla tahansa.
Ennakkoon pelkäsin, ettei R Raymonin pehmeä satula toimisi usean tunnin ajossa. Yllättäen se toimi hyvin. Sen sijaan pyörän ergotupit, siis muotoillut kahvakumit, luistivat niin että tukilärpäkkeet kääntyivät pikkuhiljaa osoittamaan kohti maata. Kikka kolmosella eli hiuslakalla ongelma epäilemättä korjaantuisi.
Ajoasentoa en saanut viilattua täysin mieleisekseni. Jalkani sisämitta on pituuteeni nähden pienehkö eli olen pitkäselkäinen ja lyhytjalkainen. R Raymonin 48-senttisen rungon vaakaputki oli jalkautuessani varsin lähellä sukukalleuksiani, mutta toisaalta pyörän ohjaamo oli ahtaanlainen. Kyseessä on lähinnä ajajan mitoista johtuva ongelma, mutta joka tapauksessa osoitus siitä, että mikä tahansa pyörä on hyvä koeajaa ennen ostoa muutenkin kuin pyörähtämällä pikainen ympyrä liikkeen pihalla.


Jämäkän tavaratelineen kaveriksi voi hankkia sivulaukut. Rengastus sopii niin asfaltille kuin hiekkateille.

R Raymon E-Tourray on 2799 euron hintaansa nähden järkevä paketti, josta ei kenties keulaa lukuun ottamatta heikkoja lenkkejä juuri löydy. Tämäntyyppisessä käyttöpyörässä ei hiilikuitua tarvita ja keskitason osat riittävät yleiskäytössä oikein hyvin. Kun moottori vielä tulee tunnetulta valmistajalta ja akussa riittää virtaa pitkään, ei tässä hintaluokassa voi paljon enempää vaatia.

Merkki: R Raymon E-Tourray 6.0 HE
Maahantuoja: Electrobike
Hinta: 2 799 euroa

Moottori: Yamaha, PW-TE, 250 W, 60 Nm
Akku: Yamaha 500 Wh
Runkomateriaali: Alumiinia
Etuhaarukka: SR Suntour MobiE A32 Coil, joustomatka 75 mm
Koko: 48 (muut koot 52, 56 ja 60)
Paino: 25,4 kg (ilman polkimia)
Ohjaus/satulakulma: 68/73 astetta
Vaakaputken pituus: 56,5 cm
Satulaputken pituus: 48,5 cm
Akseliväli: 112 cm
Takahaarukan pituus: 47,5 cm
Keskiön korkeus: 29,5 cm
Vaihteensiirtäjä: Shimano SLX
Takavaihtaja: SLX
Jarrut: Tektro HD-M275, jarrulevyt 180/160 mm
Kammet/rattaat: R Raymon/FSA, 170 mm/44
Takarattaat: Shimano M7000, 11–46, 11 ratasta
Vanteet: Mach1 Kargo Disc
Navat: R Raymon/Formula
Renkaat: Schwalbe Super Moto-X 27,5×2,4″
Ohjaustanko/kannatin: R Raymon, 70 cm/R Raymon, 9 cm
Ohjainlaakeri: Integroitu
Satula/tolppa: R Raymon/R Raymon alu
Kiekkojen paino: 6,44 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja pika/läpiakseli)